Nyt takuuvarmasti kun sain tuolla otsikolla huomion, voin mennä asiaan. Eli ei, en halua, että arvostelet minun rintoja, tai arvostelet minua muutenkaan. Vaikka tämä laji on arvostelulaji, toisten jatkuva arvostelu ei ole sinun tehtävä. Melkeinpä meillä kaikilla lajin parissa touhuavilla on oma valmentaja, jonka tehtävä on "arvostella" meitä. Meidät arvioivat tuomarit line-upissa ja tämä pitää meidän jokaisen totta kai kestää sekä ymmärtää. Kisatilannekin on kuitenkin asia erikseen, kuin jatkuva arvostelun kuuleminen.
En minä ainakaan halua kuulla koko ajan arvostelua muualta (varsinkin kysymättä) siitä, olenko nyt liian pienissä, isoissa vai sopivissa rasvoissa. Tai onko minulla nyt liian pienet vai isot rinnat, tai onko jokin lihasryhmäni selkeästi heikompi. Vaikka tavallaan, jos minua arvostelee, ei se minua loppujen lopuksi puoleen eikä toiseen heilauta, mutta koen vain, että se on täysin turhaa. Ja pitää muistaa, että noilla kommenteilla saattaa aiheuttaa myös mielipahaa hieman herkemmille yksilöille. Ja vaikka ihminen ei olisikaan herkkä, jokin asia tai tilanne saattaa herkistää. Enkä usko, että kukaan jaksa olla jatkuvan arvostelun kohteena, oli laji sitten mikä tahansa.
Ja damn, eihän tissit vieläkään ole SUURIKSI kasvaneet, mutta keskitytään silti olennaiseen! :D
Katselin tuossa fitnesspäiväkirjat -ojelmaa jossa puhuttiin, mistäs muustakaan kuin rinnoista. Tätä asiaa on käsitelty jo muutenkin fitnessmaailmassa paljon (kyllästymiseen asti), mutta päätinpä minäkin kertoa mielipiteeni asiaan.
Ohjelmassa siis puhuttiin muutenkin naisten ulkonäköpaineista, joten tietenkin rinnoista ja erityisesti silikonirinnoista. Tuntuu hassulta, että ollaan sitten puolesta tai vastaan, mielipiteet tuntuvat olevan kovin mustavalkoisia. Jos ei haluta esimerksiksi silikonirintoja, ollaan helposti sitä mieltä, että jos joku ne ottaa, on heti kyse huonosta itsetunnosta. Ja jos taas on silikonirinnat, ajatellaan, että kaikki haluaisivat samanlaiset, jos vain olisi mahdollisuus ottaa.
Oma suhtautumiseni on, että jokaisen pitäisi voida tehdä itse mitä haluaa. Ja jokaisella on omat motiivit esimerkiksi siihen, että ottaa silikonirinnat. Kenelläkään ei pitäisi olla sanomista asiaan, että joku olisi seksikkäämpi silikonien kanssa tai ilman. Jos oma mielipide on puolesta tai vastaan, ei se tuo oikeutta arvostalla toisen ratkaisua, suuntaan tai toiseen.
Muutenkin etenkin naisina, meidän tulisi muistaa, että meistä jokainen on kaunis juuri sellaisena kuin olemme. Ei ole tarvetta, että kaikki meistä mahtuisi siihen yhteen ja samaan muottiin, tärkeintä on, että ihminen on sinut itsensä kanssa. Jos joku haluaa muuttaa itsessään jotain, oli se sitten urheilemalla tai muuten muokkaamalla kehoaan, annettakoon hänelle se oikeus. Ilman jatkuvaa arvostelua, että "kuinka sä nyt noin meet tekee!?!" Valitettan useinhan fakta myös on, että miesten silmissä me naiset olemme kauniita, mutta useasti omissa silmissämme emme.
Naisen elämän suola ja sokeri on välillä se, että saa joskus oikein kunnolla laittautua. Itse olen vanhemminten huomannut, että mitä vähemmän meikkiä käytän, sitä nuoremmalta näytää. Eli aika naturellina sitä tulee kuljettuna. En kuitenkaan pidä itseäni niinä onnekkaina jotka olisivat luonnonkauniita, joten välillä tuntuu, että voisi enemmänkin panostaa ulkonäköönsä. Olen kuitenkin tyytyväinen moneen asiaan itsessäni. Minulla on tosi hyvä iho, paksut hiukset jotka kasvavat nopeasti, eikä tuo kroppakaan maailman huonoimmasta päästä ole, vaikka usein näenkin ne "virheet" itsessäni.
Pitää myöntää, että dieetin jälkeen se oma kriittisyys taas kasvaa, mutta sitä ei saa päästää valloilleen. Elämä on muutakin kuin muutaman vatsamakkaran tuijottelua!
Kriittisyys on tässä lajissa hyvästä, mutta ylikriittisyys ei. Pitää nähdä realistisesti omat kehityskohteensa, ei voi luulla olevansa kaikkivoipa. Mutta silti, ei saisi olla liian kriittinen. Itseään tulee rakastaa, eikä pelkästään ulkoisten seikkojen vuoksi. Sillä jokainen meistä on paljon muutakin kuin silikonirinnat, "flat chest", muhkea peppu, littana beba, tai muutama ylimääräinen vatsamakkara.
Itseään voi ja pitää rakastaa ulkoisia sekä sisäisiä puoliaan!
Niinkuin tuon ohjelman tytöt sanoivat, ei ikinä voi miellyttää kaikkia. Ja itse olen sitä mieltä ettei sinääsä ole tarvekaan. Toisaalta, osa heistä itse kritisoi sitä, että nainen tai mies voi olla liian lihaksikas. Miksi? Koska samalla tavalla hekin arvosteluun siis sortuivat. Parasta on, kun yrittää nähdä tavallan boxin ulkopuolelle ja miettii, miksi se oma kauneusihanne ei voisi olla vähän laajempi. Kannattaa muistaa, että jos joku haluaa aina haukkua sekä arvostella negatiivisesti, se kertoo enemmän siitä ihmisestä, kun silloisesta puheen kohteesta. Ja joillekin ihmisille tekisi joskus mieli sanoa, että jos ei koskaan ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa! :D
Ole mielummin ihminen, joka tekee itsestään kauniin sanomalla hyviä, positiivisa asioita muille.
Ennen kaikkea, meidän jokaisen tulisi nähdä meissä itsessämme ne omat hyvät puolet ja ajatella, että me ollaan kauniita! Kannattaa katsoa tuo Doven video, antaa ajattelemisen aihetta!
Kävelepä viikon ajan peilin eteen joka aamu sekä ilta ja sano itsellesi "olen kaunis." Sanot ääneen ja yritä tosiaan nähdä tämä asia näin. Tekee meille jokaiselle hyvää!
Kaunista viikkoa, niin kaikille naisille kuin miehillekin (sillä kyllä, on teillä miehilläkin ne omat ulkonäköpaineenne)
-Mira-
Minut löytää myös instagramista nimimerkillä @mirasdestiny
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti